Anna Eriksson

Kun taas ilta vetää verhot eteen, etten eilistä mä nää
Kun varjot vajoavat veteen, katsees sydäntäni lämmittää
Nyt vasta ymmärrän mä miksi löytänyt en aiemmin
Sitä suurta rakkautta vaikka etsinkin
Kaikki on nyt päivänselvää, kun sä olet lähelläni juuri näin

Kaikista kasvoista, kaikista katseista, etsin sinua sinua vain
Kaikista kasvoista, käsistä, huulista, aina sinua sinua hain
Tyhjistä vuosista, tuulista, paljon kyyneleitä mä sain
Kaikista kasvoista, katseista, etsin sinua sinua vain

Kun aamu palaa paljaana ja sinut vielä vierelläni nään
En enää tahdo salaa sua rakastaa ja kiinni sinuun jään
Selkääsi hyväilen ja painan kasvot hiuksiis tuoksuviin
Kun suutelet mua veri syöksyy varpaisiin
Olet maailmani, muuta kaipaa en
Olet mitä tarvitsen

Kaikista kasvoista, kaikista katseista, etsin sinua sinua vain
Kaikista kasvoista, käsistä, huulista, aina sinua sinua hain
Tyhjistä vuosista, tuulista, paljon kyyneleitä mä sain
Kaikista kasvoista, katseista, etsin sinua sinua vain

Kaikista kasvoista, kaikista katseista, etsin sinua sinua vain
Kaikista kasvoista, käsistä, huulista, aina sinua sinua hain
Tyhjistä vuosista, kylmistä tuulista, paljon kyyneleitä mä sain
Kaikista kasvoista, katseista, etsin sinua sinua vain