Ville Valo

Kun minä kotoani läksin niin pilvet ne varjoili
kun minä kotoani läksin niin pilvet ne varjoili
ja kaikista katkerimman mulle maailma tarjosi
ja kaikista katkerimman kohtalon mulle maailma tarjosi

Kylän karkeloissa tulin tyttösen tuntemaan
kylän karkeloissa tulin tyttösen tuntemaan
enkä minä loistetta sinisistä silmistä unhoita milloinkaan
enkä loistetta sinisistä silmistä unhoita milloinkaan

Eikä mun ikäväni haihdu täällä outojen seurassa
eikä mun ikäväni haihdu täällä outojen seurassa
ennen kuin kukkii se orjanruusu minun hautani reunalla
ennen kuin kukkii se orajanruusu minun hautani reunalla